Peugeot PVN10

Peugeot PVN10 Super Competition Randonneur.

Uusi vanha Peugeot, kuinkas muuten. Olen kuluneen kevään 2020 aikana haalinut osia matkan varrella syntyneiden ajatusteni tueksi ja tässä on lopputulos: uusvanha kilpafillari konvertoituna 650b -rengaskokoon ja mukavaan matkantekoon.

Paljon tuossa on vielä kesken, mutta jostakin täytyy aloittaa. Moni asia on myös valmiiksi kohdallaan, sillä ohjaamo, valot, polkimet, satula ja puoli voimansiirtoa ovat peräisin aiemmasta kaikenpaikan pyörästäni.

Polkupyöräpäivitys

Peugeot ennen HSH600 -brevettiä.

Pyörät pyörivät ja arki rullaa. Kuluneen vuoden aikana fillari on päivittynyt dynamovaloilla ja moderneilla, jarrukahvoihin yhdistetyillä vaihdevivuilla. Näiden kanssa rohkaistuin ajamaan kaksi elämäni ensimmäistä brevettiä - Espoo 200km ja Helsinki-Satakunta-Helsinki 600km.

Tielistojen kanssa suunnistamista varten hankin myös langattoman matkamittarin, josta nopeutta ja ajettuja kilometrejä on helpompi seurata kuin puhelimen ruudulta.

Takapihan taikamaailma

Oli siunattu olo.

Me asumme nykyään luonnon lähellä. Ihan sillä tavalla lähellä, että takapihalta lähtee reitti metsään. Tuon pienen metsäpolun toisessa päässä odottaa varsinais-suomalainen keidassuo, jonka reunoilla kulkee Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluvia polkuja.

Eilen minulla oli muutama tunti aikaa käydä tutkimassa lähimaastoa ja mainittua retkeilyreittiä. Reppu selkään, pyörä alle ja suunta kohti seikkailua.

Myöhästynyt joululahja

Lopputulos.

Heitin viime joulun alla ajatuksen vaimolleni. Ehdotin hänelle ostavani pari mikrokontrolleria, rgb-ledirengasta ja lipo-akkua. Tämän jälkeen kerroin, kuinka viettäisin muutaman illan yhteistä vapaa-aikaamme kolvatessa ja toisen muutaman illan koodatessa. Lopputuloksen sanoin kiinnittäväni hänen korviinsa.

Vaimokulta vastasi, jotta sopiihan se.

Harras harrastaja

Judosalin tatamitalkoot, tammikuu 2014.

"Joo, se nyt vain on sellainen harrastus". Mikä karmea alilausuma. Jäin taannoin maistelemaan sanaa 'harrastus' ja päädyin pohtimaan sen merkitystä hieman tarkemmin. Minulle harrastukset ovat osa arkea ja jokapäiväistä elämää. Harrastukset tarjoavat paikkoja ja tilanteita, joissa voin toteuttaa itseäni ja kehittää kykyjäni yhdessä muiden samasta asiasta innostuneiden kanssa. Kun siis harrastamme asioita, teemme jotakin sellaista josta yleisesti ottaen pidämme. Harrastaminen on jotakin sellaista, jonka puolesta useimmat ihmiset ovat usein jopa valmiita antamaan omastaan - sekä aikaa että rahaa.

Entäpä itse sana? Harras|tus, harras|taa, harras|tan, harras|te, harras|taja - tässä kohden tulin hieman yllätetyksi, sillä tajusin juuri määritelleeni hartaan ihmisen itselleni uudella tavalla. Kun puhumme harrastuksista, samalla sanomme että olemme tekemässä jotakin hartaasti. Jälkikäteen asia vaikutti toki päivänselvältä. Olen joskus mielessäni hymistellyt olevani judo-evankelista, sillä lähelle sydäntä päässeeseen harrastukseen on helppo keksiä yhtymäkohtia melkein mistä tahansa arkipäiväisestä tilanteesta. Rakas harrastus on asia, johon ajatukset kääntyvät usein ja sellaisesta on kiva ja helppo puhua. Tällaisella ajatusketjulla perusteltuna, hartaana olo tarkoittaa jatkuvaa yhteyttä johonkin mihin uskoo.

Jostakin syystä "Se on vain sellainen harrastus" alkoi tuntua kovin ristiriitaiselta lausumalta.

Basisti treenaa

 

Sain vietettyä hetkisen omaa laatuaikaa ja kävin läpi oheista opastusvideota. Tämä oli mielestäni niin hauskaa, että päätin purkaa kokemuksiani ihan postaukseksi saakka. Kaikessa yksinkertaisuudessaan videon groove sisältää monta harjoiteltavaa osa-aluetta:

• skaaloja 
• otelautakädellä tehtävää kielten sammutusta (left hand muting)
• kummitusnuotteja
• kielen yli hyppimisiä
• hammer-oneja
• pull-offeja ja
• liu'utuksia.

Video on peräisin Scott Devinen ylläpitämältä Scott's Bass Lessons -sivustolta, josta löytyy todella monta ja selkeää tuntia oppimateriaalia sekä aloittelijoille että pidemmälle ehtineille basisteille.

Brainbucket

Bluegrass Explicit 2013

Hep, uusinta uutta pyörävillityksen keskelle. Kävin hakemassa Foxcomp-Turun liikkeestä ihka ensimmäisen fullface -kypäräni. Tarjoushinnoiteltu kypärä oli mielestäni kohtuullisen edullinen 115€ ja ajolasitkin sopivat tuohon kivasti. Ensimmäinen ajokerta kypärä päässä tapahtui eilen 19.8.2013, työpäivän jälkeen pienen onnekkaan (tai epäonnekkaan?) sattumuksen saattelemana, ihan aivan oikeassa puulaaki-bmx-racing -kilpailussa!

Perheenisä pyöräilee

Tailtap@Naantali

Kesälomakuukausi kului melko vauhdikkaasti ja lähes kokonaan irti tietokoneesta - pelkästään positiivinen juttu, paitsi tietysti siltä osin, että lomat on nyt ohi ja vauhti on vaihtunut toisenlaiseen. Pieni pyöräkärpänen pääsi ilmeisesti lomilla puraisemaan ja nyt mielessä liikkuu lähinnä "all things bicycle".

Flyin' around

Kupittaan bmx-rata 29.6.2013

Nytpä tuli sopiva postaus tänään käynnistyneiden Ranskan ympäriajojen 100-vuotisjuhlintaa ajatellen. Eilen olin nimittäin pitkästä aikaa ajamassa, vaikka pyöräni ja rata olivatkin Ranskan ympyröitä ajatellen melkoisen paljon pienemmät. Reissu alkoi hieman onnettomasti tyhjällä takarenkaalla ja rengaspumpun hajoamisella, joten pääsin jututtamaan kanssapyöräilijoitä. Siinä rengasta täyttäessäni sitten kyselin hieman rataa käyttävistä harrastajamääristä. Laji on viime näkemästä saanut tuulta alleen täällä Turun seudulla ja mielestäni erityisen hieno juttu on Team Velo Cycling:in järjestämä BMX/pyöräcrossikoulu, jota pumppua ystävällisesti lainannut porukka oli ilmeisesti juuri pakkaamassa poispäin.

Kuppis Kup, kaikenikäisille (kuva: Samu Laine/Turku Velo Cycling Facebook-sivu)

Nyt minun tarvitsisi enää nuortua sellaiset hieman yli 10 vuotta, niin pääsisin mukaan. Koulua kun järjestetään pääasiassa 6-19 -vuotiaille kuskeille. Joka toinen kesämaanantai ajettavaan Kuppis Kup:iin sentään pääsisin mukaan...

Viiden kierroksen kartta.

Kun sain välineet käyttökuntoon, niin yritin parin harjoituskierroksen jälkeen lähestyä tätäkin harrastusta tilastomielessä (=gps taskussa). Huippunopeus nousi jonnekin sinne 30km/h paikkeille, mutta gps:n tarkkuus ei aivan riittänyt näin lyhyellä intervallilla tapahtuvaan mittaukseen. Noin 200m mittaisen radan kiertämiseen kuluu minun kunnollani (ja ramppivälitteisellä pyörälläni) noin 40 sekuntia, joten mittausvälineitä täytyisi hieman tarkentaa. Kiitokset Jonille kuvien ottamisesta, hauskaa oli!

Onnistu tai ole muusia

Kiinamyllynkatu, 27.6.2013 klo 16:50

Elämässä on toisinaan niitä hetkiä, jolloin kaikki hidastuu ja on aikaa ajatella, vaikkei oikeasti näin ehkä olisikaan. Oheiseen dramatisointiin olen kuvannut tämänpäiväisen bullet time -tilanteeni Kiinamyllynkadulla, jossa sinisen nuolen suuntaan edennyt pyöräilijä ei seurannut liikennettä tai edes vilkaissut tulosuuntaani. Minua vastaantulleiden tienkäyttäjien (pyörätuoli, kävelijä ja pyöräilijä) punaisella nuolella piirtämäni reitit kyseinen pyöräilijä huomioi siten, että hän kiihdytti vauhtiaan ehtiäkseen pyörätuolia talojen puolelta ohittaneen toisen pyöräilijän alta pois.

Kyseisessä tilanteessa oma vauhtini oli 19km/h (gps:n mukaan), joten tiukat mutkittelut tai kaikenlaiset naamalla jarruttamiset olivat nopeasti pois suljettuja vaihtoehtoja. Pikaratkaisuna päätin leikkiä 8-bittistä putkimiestä ja hypätä hetkeksi ajoradan puolelle. Oma reittini on merkitty kuvaan keltaisella.

Tarinan opetus lienee kaupunkivauhtini vähentämisen (ja tarkempana olemisen) lisäksi se, että rullaluistimilla rampissa viettämäni teinivuodet eivät menneet aivan täysin hukkaan. Totta puhuen, jälkikäteen minulta pääsi pieni helpotuksen huokaisu ja iso kiitos Jeesuksen suuntaan. Takaisin pyörätielle palattuani kuvassa Google Mapsin (A) -nastamerkin kohdalla minua vastaan ajoi auto, jota en ollut väistöpäätöstä tehdessäni edes huomannut! Matkaa reitillepaluukohdasta auton keulaan oli vielä noin 20 metriä, mutta ajatus konepellille mäjähtämisestä ei tuntunut edes jälkikäteen mukavalta.

Eikä siinä vielä kaikki...

Yamaha RBX775

Yamaha RBX-775

Kitaristimme vire-aiheisista kommenteista viisastuneena ostin itselleni uuden (käytetyn) soittimen:

The RBX775 is a cutting edge 5-string bass with a powerful sound and unique aesthetics designed to meet the demands of today's heavy rock artists. With a solid alder body contoured for maximum comfort, playability and visual impact, the instrument features an extended 35"-scale, two octave neck, delivering a superbly resonant, long-sustaining sound and allowing players to exploit their technique to the full.

Lead Foot LFV-1

Lead Foot LFV-1 -volumepedaali (kuva: Thomann.de 2012, http://www.thomann.de/fi/lead_foot_lfv1.htm)

Musiikkiharrastukseni helpottamiseksi tilasin Thomannilta kuvan mukaisen (halvimman mahdollisen) volumepedaalin. Syitä, miksi sorruin tällaiseen perin muoviseen kapistukseen on kaksi: pedaalin runko näytti kohtuullisen tilavalta ja toisekseen, pedaali oli verrattain edullinen. Pienet kolvinpolttamat eivät siten saa pahimmassakaan tapauksessa aikaan kovin suurta mielipahaa.

Zoom B2.1u mod

Zoom B2.1u valmiina leikkauspöydälle.

Olen ollut tyytyväinen bassolle tarkoitettuun multiefektipedaaliini. Perussoundien, octaverin, lähinnä äänenvoimakkuuden säätämiseen käyttämäni ekspressiopedaalin ja XLR-linjaulostulon lisäksi Zoom B2.1u sisältää paljon enemmän kaikenlaista säröä ja häröä kuin ikinä tulen tarvitsemaan.

Kirjoja ja miehiä

Kirja, hyvä asento mukavassa tuolissa ja hetki aikaa, jolloin on mahdollista vaihtaa ulkoinen maailma kirjan sivuilta löytyvään vaihtoehtoiseen todellisuuteen. Lukeminen on yksi lempiharrastuksistani.

Minä luen mielelläni kaikenlaista, mutta eniten pidän opaskirjoista, tietokirjoista ja ylipäätään jollakin tavalla ajattelemaan haastavista kirjoista. Elämäkerrat ovat myös lähes poikkeuksetta mielenkiintoisia, mutta mieluiten tutustun ihmisiin ihan oikean elämän kautta, henkilöiden itsensä kertomina tarinoina.

Kirjat avaavat ovia muiden ihmisten ajatuksiin. Ne ovat aina muotoiltuja, muokattuja, kärjistettyjä, siloteltuja tai muulla tavalla hiottuja ajatuksia, mutta ajatuksia yhtä kaikki. Tästä syystä kirjojen lukeminen on yhtä aikaa sekä hyödyllistä että vaarallista, sillä silloin tällöin joku ajatus karkaa kirjan lehdiltä ja alkaa muuttamaan ympäristöään - aloittaen lukijasta. Kaikkien kirjojen kanssa tätä ei tietenkään tapahdu ja kuten sanottua, joidenkin kirjojen kohdalla sellainen ei olisi edes kovin suotavaa. Valitsemalla hyviä kirjoja on kuitenkin mahdollista huomata, että jotkin ajatukset ovat vain kerrassaan niin hyviä, että niitä on mahdotonta sivuuttaa. Olet sitä mitä syöt, sanotaan.