Basisti treenaa

 

Sain vietettyä hetkisen omaa laatuaikaa ja kävin läpi oheista opastusvideota. Tämä oli mielestäni niin hauskaa, että päätin purkaa kokemuksiani ihan postaukseksi saakka. Kaikessa yksinkertaisuudessaan videon groove sisältää monta harjoiteltavaa osa-aluetta:

• skaaloja 
• otelautakädellä tehtävää kielten sammutusta (left hand muting)
• kummitusnuotteja
• kielen yli hyppimisiä
• hammer-oneja
• pull-offeja ja
• liu'utuksia.

Video on peräisin Scott Devinen ylläpitämältä Scott's Bass Lessons -sivustolta, josta löytyy todella monta ja selkeää tuntia oppimateriaalia sekä aloittelijoille että pidemmälle ehtineille basisteille.

Lihasvoimaa

Lihakset ovat jotakin, mitä osa populaatiosta tapaa käydä kasvattamassa erilaisten fyysisten harjoitteiden parissa hikoillen. Ylimääräistä perspiraatiota välttelevät saliniilot päätyvät sitten toisinaan pohtimaan, josko samaan lopputulokseen voisi päästä jotenkin helpommalla. Esimerkkejä on monia ja niistä TV-shopin lukuisat ihmetuotteet raapaisevat vain pintaa.

Humpuukilaitteet sikseen, sillä videolla esitellään keksintö, josta voisi olla jopa oikeaa hyötyä. Viime aikoina tutkijat jossakin yliopiston uumenissa ovat ottaneet tavallista siimaa, kiertäneet sitä rullalle ja paistaneet koko komeuden uunissa muotoonsa (n. 30min@200c) . Lopputuloksena he ovat saaneet aikaiseksi hieman jousen näköisen ja lihaksen tavoin toimivan, mutta huikeasti (n. 100 kertaa) oikeaa muskelia voimakkaamman aparaatin.

Kun tällaista kierrettyä, paistettua ja uuteen muotoonsa jäähtynyttä siimaa jälleen lämmitetään, se kutistuu. Mikäli lämmitys hoidetaan siiman ympärille (tai sisään?) sijoitetulla lämmitysvastuksella, saadaan aikaiseksi sähkövirralla ohjailtava keinolihas. Punomalla useita tällaisia keinolihas -säikeitä yhteen saadaan aikaiseksi supervahvaa kangasta.

Wau. Minä haluan oman teräsmies-puvun, heti.

Hieman silti mietityttää, että a) mistä b) missä tilanteessa ja c) minkä aineen voimin tutkijat saavat nämä kaikki hienot ideansa?

Olohuoneen tapetointi (3:s osa)

Tapetointitarvikkeet

Olohuoneeseen tilaamamme tapetit saapuivat torstaina, joten perjantaina oli (yllätys kyllä) tapetoinnin vuoro. Tapetit ovat hienot, mutta kummallisen salamyhkäiseksi osoittautunut tapettitehtailija (Carlucci di Chivasso) ei pyynnöstä huolimatta luovuttanut minkäänlaista käyttökelpoista tapetin värikoodia edes asiaa kysyneelle myyjäliikkeelle (Maricken Raisio). Tummapohjaisen tapetin taustalle jäävä seinä olisi tietty hyvä maalata edes sinnepäin-sävyllä, mutta hiljalleen tämä tapettien ja värien kanssa jumppaaminen alkoi jo kyllästyttää.

"Color codes are proprietary and not available", joten päätimme vain tehdä siistiä työtä ja tapetoida suoraan valkoisella pohjamaalatun seinän päälle. Nyt puhutaan motivaatiosta: ilman mitään suorituspaineita ja tiedostaen, että jokainen pienikin tapettivuotien väliin jäävä rako jäisi näkyviin, työntekoon tuli tekemisen meininkiä. Suunnitelma B oli niellä mahdollinen pettymys ja tilata (taas) noin kolmella sadalla eurolla lisää tapettia.

Odotellaan taivasta

Taivas, leija ja pari tummaa pilveä.

Olipa jännä iltahetki. Kuvittelepa odottavasi pimeässä huoneessa ja tuntevasi, kuinka selkään sattuu hetki hetkeltä enemmän. Samalla kun kuuntelet vierestäsi kuuluvia, yhä enemmän ja enemmän ärsyttämään käyviä ääniä ja väsyt, joku yrittää aktiivisesti estää sitä, mitä olet tekemässä.

Jep, nukutin syli-ikäistä lasta. Tänään tuo lähes jokaikisenä iltana toistuva rutiini sai kuitenkin uusia ulottuvuuksia. Toisella puolella ovea odotti maukas pirtelö ja hyvää juotavaa. Oven toisella puolella oli valoa ja rakas ihminen (no, oli siellä minunkin puolellani, mutta malttakaapa kun maalailen mielikuvaa). Samalla lapsi herää kolmannen kerran siihen, kun hänet lasketaan sänkyynsä ja aloittaa koko prosessin alusta. Juuri pahimmalla hetkellä, kun pinna meinasi palaa, mieleeni juolahti eräs ajatus.

Tällä tavalla kristitty odottaa taivasta.

Jaa että? Vaan hieman miettien asia on juurikin näin. Täällä kärsitään, nähdään vaivaa ja ollaan kivuissa. Jeesus-mielessä monet asiat tapahtuvat aivan päin väärin ja niitä, jotka nauttivat nähdessään hihhulikristittyjen epäonnistuvan on nykymaailmassa paljon. Välillä on kylmää ja pimeää, mutta silti mieltä ylentää, että oven takana on toivoa, lämpöä ja rakkautta.

Vaikka täälläkin on omat hetkensä, siellä on jotakin odottamisen arvoista.

Angry Piñata

Kiukkuisen näköinen piñata ja chopstick.

Ta-daa! Esittelyssä Suomi-versio meksikolaisesta kansanhuvista, kutsuttakoon tätä sitten vaikka Finñataksi. Maailmalla porhaltavat Suomi-linnut lukeutuvat myös meidän perheemme lapsien suosikkieläimiin. Faktaa hyödyntäen päätimme siis tehdä vanhimman lapsemme synttäreille pienen yllätyksen. Täytyy myöntää että, jotenkin tuntuu hieman nurinkuriselta nähdä paljon vaivaa vain, jotta jollakin olisi hauskaa hakata lopputulos tuhannen kappaleiksi.

Hauskaa kyllä piisasi, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Pieneksi lohdutukseksi päätin myös dokumentoida hauskuuden valmistelut, eli piñatan ja kuvassa näkyvän miekan rakentamisen.