Olohuoneen tapetointi (3:s osa)

Tapetointitarvikkeet

Olohuoneeseen tilaamamme tapetit saapuivat torstaina, joten perjantaina oli (yllätys kyllä) tapetoinnin vuoro. Tapetit ovat hienot, mutta kummallisen salamyhkäiseksi osoittautunut tapettitehtailija (Carlucci di Chivasso) ei pyynnöstä huolimatta luovuttanut minkäänlaista käyttökelpoista tapetin värikoodia edes asiaa kysyneelle myyjäliikkeelle (Maricken Raisio). Tummapohjaisen tapetin taustalle jäävä seinä olisi tietty hyvä maalata edes sinnepäin-sävyllä, mutta hiljalleen tämä tapettien ja värien kanssa jumppaaminen alkoi jo kyllästyttää.

"Color codes are proprietary and not available", joten päätimme vain tehdä siistiä työtä ja tapetoida suoraan valkoisella pohjamaalatun seinän päälle. Nyt puhutaan motivaatiosta: ilman mitään suorituspaineita ja tiedostaen, että jokainen pienikin tapettivuotien väliin jäävä rako jäisi näkyviin, työntekoon tuli tekemisen meininkiä. Suunnitelma B oli niellä mahdollinen pettymys ja tilata (taas) noin kolmella sadalla eurolla lisää tapettia.

Non-woven -pikakurssi

Tapetin etiketti.

Olen aiemmin tapetoinut ainoastaan paperitapetteja, jotka leikataan mittaansa, liisteröidään ja annetaan vettyä ennen seinälle ripustamista. Olohuoneeseemme tullut tapetti on hieman erilaista, eli non-woven -tyyppistä ja ensikoskemalta paperitapettia paksumman tuntuista. Hetken ohjeita tankattuani selvisi, että non-woven -tapetin kiinnittämiseen käytettävä liisteri levitetään tapetin sijasta telalla suoraan seinään ja tapetti ripustetaan seinälle kuivana. Wow (en).

Aiempiin tapetointikokemuksiini verrattuna tämä kuulosti jopa yksinkertaiselta. Oletus osoittautui oikeaksi, sillä ensimmäistä vuotaa (ja kulmavuotia) lukuunottamatta sain tehtyä koko seinän ihan itse, ihan ilman vaimon apua. Bonuksena valitsemaamme tasaväristä tapettia ei tarvinnut mitenkään erityisemmin kohdistella, joten mainittuja paria kulmavuotaa lukuunottamatta tapetti siirtyi kiltisti suoraan rullasta seinään.

Tapetointi

Kolme ensimmäistä vuotaa seinällä.

Asuntomme seinät ja niiden nurkat eivät ole aivan suorat, joten aloitin tapetoinnin n. 50cm päästä kulmasta. Tällä tavalla kulmaan tulevan vuodan voi asennusvaiheessa leikata muita kapeammaksi ja kulman saa siistiksi. Saadakseni ensimmäisen, tyhjälle seinälle asennettavan vuodan oikeaan asentoon (=suoraan), improvisoin narusta ja painosta yksinkertaisen luotilangan.

Tapetointi etenee.

Ohjeiden mukaan tapetti asennetaan puskusaumalla. Koska tapettia ei ole liisteröity märäksi, se ei kuivu, eikä siten kuivuessaan kutistu. Näillä oletuksilla puskusauman tekeminen oli helppoa ja lopputulos vastasi asennusvaiheessa näkyvää saumaa. Saumojen kanssa sai silti olla tarkkana, sillä taustalle jäänyt seinä oli edelleen armottoman valkoinen. Toinen saumojen kanssa huomioitava juttu oli liisteri, jota ei saisi joutua tapetin pinnalle. Mahdolliset pienet pärskeet saa toki pois kostealla sienellä tai rätillä töpöttelemällä.

Pistorasiat leikataan näkyviin terävällä mattoveitsellä.

Pistorasian kohdalle osuneessa tapettisaumassa on vielä tässä vaiheessa näkyvillä molemmat edellämainitut ongelmat. Valkoinen pystyraita kielii vuotien olevan joko päällekkäin tai liian kaukana toisistaan. Samalla tavalla vasemmanpuolimmaisen rasian ympärillä näkyy vaaleita tahroja, jotka ovat tapetin pinnalle joutunutta liisteriä. Nämä molemmat ongelmat sain hävitettyä lopputuloksesta.

Pistorasia-aukkojen leikkaaminen käy kaikkein näppärimmin tapetoimalla surutta pistorasioiden päälle. Kun tapetin päältä rullailee saumarullalla (ks. ensimmäinen kuva, vasen reuna: saumarulla on se keltainen juttu ison pensselin päällä), pistorasian ääriviivat jäävät kohokuviona tapettiin. Näitä ääriviivoja pitkin on sitten helppo leikata terävällä mattopuukolla vaikka kuinka hifin näköisiä piiloon jääviä yksityiskohtia.

Fin. (valmista tuli)

Valon suuntaisesti ruskeaa.

Vastavaloon violettia.

Phiuh, valmista tuli. Ollakseen tasainen pinta, tapetti elää valojen vaihdellessa todella nätisti. Itse pidän lopputulosta onnistuneena, sillä vaikka tarkemmin katsottuna saumat näkyvät, ne eivät loista valkoisena. Pari liisteritöhryä olin toki onnistunut seinälle saamaan ja niistä näkyvin löytyy ikkunasta päin neljännen vuodan keskikohdasta. Lattialla oli ilmeisesti tippa liisteriä, joka ripusteluvaiheessa tarttui ja levisi n. 15cm pitkäksi juovaksi keskelle tapettia. Saumakohtia tiiraillessa en tullut tuota huomanneeksi, mutta täytyypä vielä katsoa jos sen saisi jollain konstilla pois tai edes näkymättömiin.

Ylijäämäpaloja.

Ylijäämäpaloja niihin töhrynpoistokokeiluihin riittää. 2.59m huonekorkeus ja 10.05m pituinen tapettirulla aiheuttavat sen, että jokaisesta rullasta jää ylimääräiseksi 2.28 pitkä suikale. Yhteensä hukkapaloja tuli 5 x 2.28m = 11.8m eli yli yhden kokonaisen rullan verran. Mikäli tahran irrotus kokeiluista huolimatta menisi totaalisesti pieleen, viimeisestä avaamastamme rullasta saa vielä kaksi täysimittaista vuotaa (ja sen hukkapalan).

Kaikkea ylijäämää tuohon operaatioon ei silti millään saa kulumaan ja on sääli heittää hyvää tapettia hukkaan. Onkohan kenelläkään esimerkiksi matalaa ullakkoa, joka kaipaisi komeaa tapettia?