7.5.2015

Jarruhuput, versio 2 - virvelitehdas

Shimano 600 / Dura-ace EX jarruhuput
Tein taannoin nahkaiset jarruhuput vintage-kiituriini, ne ovat edelleen käytössä ja hyvät. Ennen kuin ehdin tehdä työmatkafillarini jarrukahvoihin (Shimano 600 -sarjan BL-6207) mustat huput, vaihdoin kahvat toisenlaisiin ja nämä jäivät ajatuksen asteelle.

Lisätään soppaan huono muisti ja internet. En ollut poistanut vanhaa ilmoitustani myymistäni ylijäämähupuista nettifoorumilta, minkä seurauksena sähköpostilaatikkooni tipahti ennen vappua tällainen viesti:
Moro,

ostin todella komean vanhan kilpapyörän, jossa ysäri dura-ace jarrukahvat. Huput oli niin hapertuneet että oli pakko repiä veks. Nautin pyörästäni joka kulkee lujaa ja kerää katseita, kuitenkin ilman jarruhuppuja on todella noloa ajella. Olisikohan mitenkääääään ollut mahdollista tilata sulta mustasta nahkasta sexyäkin sexymmät huput tähän musta-punaiseen kulkineeseen?

Terveisin: ---
Hyvää harrastusta ei sovi jättää kesken, joten...

Suunnitelmat uusiksi

Huppujen leikkauskaava valmistuu.
Kaivelin aluksi Velobasesta hieman taustatietoa näistä vintaaseista virvelitehtaan jarrukahvoista, jonka perusteella uskalsin ryhtyä projektiin. Sovimme, että asiakas lähettää parempikuntoisen alkuperäiskappaleen minulle malliksi ja minä veistelen nahkasta parempikuntoiset huput paluupostiin. Huppu saapui ja sovituksen jälkeen aloitin muotoilemaan uutta piparimuottia nahkan leikkaamista varten.

Aiempien huppujen kaava minulla on toki tallessa, mutta se on tehty Gipiemme/Modolo/Campagnolo -jarrukahvojen muotin mukaan. Koska kahvat ovat erilaiset, istuvuus ei ollut paras mahdollinen Shimanon kahvoihin kokeiltaessa. Perfektionistiä ahdisti, joten tein uuden kaavan taas pitkän kaavan mukaan.

Ensimmäinen oikea Shimano-kaava. Näitä tuli pari lisää.
Gipiemme-kahvat ovat hieman muhkummat kuin nämä Shimanon vastaavat, joten lähdin tekemään uutta kaavaa aiemman pohjalta. Ensimmäinen onnistunut huppu vaatii muutaman iteraation ja on siksi hieman työläs tehdä, mutta hyvä kaava on hyvä kaava.

Kuinka meitä hu(i)putetaan?

Toinen Shimano-kaava venyttelyvalmiina.
Prosessi näiden huppujen tekemisen kanssa on samanlainen kahvoista huolimatta:
  1. Piirrä kaava paperille
  2. Leikkaa kaavan mukainen nahkapala
  3. Tee valmis huppu
  4. Trimmaa nahkapalaa sopivampaan muotoon
  5. Piirrä uusi kaava käyttäen irti leikattuja palasia
Kohtia 2-5 toistetaan, kunnes kohdan 3 lopussa näyttää tarpeeksi hyvältä. Onnistunut huputus sisältää myös seuraavia asioita:

Nahkan kastelua.
Parkkinahan muotoilu jarruhupuksi ilman kylvyssä pehmentämistä on hankalaa tai peräti mahdotonta. Kynttilöitä ja tuoksuvaahtoa ei sentään tarvitse annostella, pelkkä vesi riittää.

Etuosan kiinnitys.
Kun nahka on taipuisaa, sitä ohennetaan hieman reunoilta ja sitten ommellaan ensimmäisenä seinään törmäävät osat kiinni toisiinsa. Tämän jälkeen venytetään, muotoillaan ja merkitään kiinnitysreikien paikat.

Kiristysnauhojen reiät, kuten lenkkitossussa.
Rei'ityksen jälkeen esimuotoiltu huppu kiristetään kahvan ympärille märällä ja vahatulla nahkanarulla. Sitten vain odotellaan yön yli, jotta paketti hakee kahvaan tyköistuvan ja kauniin muotonsa.

Alapuolinen kiinnitys, ylimääräinen kiristysaukko on leikattu tällä kierroksella jo pois.
Kiristys kannattaa aloittaa jarruvivun puolelta ja edetä tankoon päin. Toiseen suuntaan edetessä huppu pyrkii liukumaan irti tangosta ja lopullinen muoto jää löysäksi jarruvivun ympäriltä. Sopivan mittaisen narun pituutta en ole vieläkään muistanut mitata, mutta se lienee jossakin 15-20cm paikkeilla.

Lopputulos

Jotakin vanhaa, jotakin uutta.
Eivät nämä valmiit ole, sillä vähintään kaksi huppua minun täytyy vielä tehdä. Tämän hupun perusteella trimmaan kaavaa tangon vierestä, pienennän ja siirrän vaijerin läpiviennin kohtaa hieman eteenpäin ja merkitsen oikean tikkauslinjan etureunan kiinnitykselle. Sitten minulla on tarpeeksi hyvä, ellei peräti maailman paras kaava nahkaisille Shimano 600 / Dura-ace ex jarruhupuille.

Näin se oma niche löytyy, mutta hintaa täytyisi ehkä tarkistaa ylöspäin. Nyt ei ihan tuntipalkoille pääse...

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti