Behringer BXL3000 tear-apart

Behringer BXL3000 tear-apart.

Tässäpä toinen tekniikka-aiheinen postaus heti edellisen perään, otsikko kertoo asiasta lähes kaiken. Ostin käytetyn Behringer BXL3000 -bassocombon ja katsoin, mitä se on sisällensä syönyt. Koska mukaan mahtui pari yllätystä ja vahvistimesta löytyi melko huonosti infoa netistä, ajattelin lisätä löydökseni tänne. Tarkastelemani yksilö on valmistettu 06/2005.

Speksit

• Inputit
• Instrumenttisisääntulo 6,3 mm mono jack, impedance 250 kOhm
• CD input RCA, impedance 40 kOhm
• FX INSERT RETURN 6,3 mm mono jack, impedance 50 kOhm
• Ulostulot
• Kuulokeulostulo 6,3 mm stereo jack
• Direct Out XLR, impedance 500 Ohm
• Linjaulostulo 6,3 mm mono jack, impedance 100 Ohm
• FX INSERT SEND  6,3 mm mono jack, impedance 2.2 kOhm
• Päätevahvistin 300 W @ 4 Ohm
• Kaiutinelementti 15" BUGERA™ Classic Tone Series 4 Ohm 200W
• Ulkomitat (kork x lev x syv) 608 x 466 x 418 mm
• Paino 27.45 kg

Huomioita

Combon kotelo on tehty 18mm MDF/HDF-levystä ja on tukevan tuntuinen. Kaikki ruuvit elementin suojaritilän ruuveja lukuunottamatta ovat koneruuveja ja MDF:n läpi menevät ruuvit on asianmukaisesti varmistettu toiselta puolelta "satiaisilla", joille on vieläpä jyrsitty upotukset. Woodwork QC OK -leimoja olikin kotelon sisällä peräti kaksin kappalein. Kotelon viritystaajuus on todennäköisesti jossakin 40-50 hertsin välillä (sisätilavuus noin 75L).

Koteloa verhoava musta karvakangas ei ole kovin vahvasti liimattu ja se olikin muutamasta kohdasta irrallaan. Sisällä kotelossa monen komponentin kiinni pysyminen oli varmistettu kuumaliiman tyyppisellä tökötillä, joka arvaukseni mukaan ei siedä lämpötilavaihteluita kovinkaan hyvin. Vahvistimen suurin yllätys oli "nupin" paljastuminen lähes tyhjäksi koteloksi. Varsinainen vahvistinosa on sijoitettuna elementin viereen kaiutinkotelon sisälle. Iloinen yllätys oli puolestaan kohtuullisen kokoinen (halk. n. 12cm, kork 7cm) rengassydänmuuntaja, joka näkyy myös kuvissa.

Combosta on olemassa kaksi versiota, tämä ja mallimerkintää BXL3000A kantava versio. Ero näiden kahden välillä on se, että A-version kaiutinelementissä on alumiinikartio, kun taas ilman A:ta olevassa mallissa elementti on paperia. Mikäli ilmoitetut teholukemat pitävät paikkansa, niin itse säästelisin hieman master volumen kanssa: kun vahvistin antaa ulos 300W ja elementin tehonkesto on vain 200W, niin se väliin jäävä sata wattia on monella tullut ulos savuna, jostakin sieltä elementin puhekelan paikkeilta.

Vahvistimen "erikoisuus" on myös jalkapedaalilla(!) päälle tai pois kytkettävä ULTRABASS. Toiminto on hieman octaver-tyyppinen efekti, joka ei kuitenkaan seuraa soivaa nuottia kovinkaan hyvin. Itse pidän toimintoa lähinnä yläasteikäisille suunnattuna markkinointikikkana, koska Ultra nyt vaan on jotenkin tavallista bassoa parempi. Behringer on kaiketi samaa mieltä, koska toimintoa pitää mainostaa ihan combon nimessä saakka.

Kuvat

KickBack-tyyppinen combo valmiina tarkasteluun.

Verhoilukankaan liimaus on paikoitellen pettänyt.

"Vahvistin".

Jotenkin oletin, että vahvistimen kaikki elektroniikka olisi mahtunut lähes 2U-korkeaan koteloon, vaan aina ei sovi olettaa. Huom! Tämä ei irtoa ennen elementin irrotusta, sillä kotelon sisälle kulkevat johdot ovat kohtuullisen tiukalla ja tukevasti kiinni. Potikat ovat halvan oloisia ja muoviakselilla varustettuja, mikä sinänsä ei ollut yllätys.

Elementin suojaverkko irrotettuna.

Elementti irti. Takaseinässä on kolme refleksiputkea ja nippu woodwork ok-leimoja. Vahvistin näkyvissä vasemmalla.

Tästä ei edes internet kerro enempää. Elementti oli kiinnitetty vahvistimeen kätevästi pikaliittimellä.

Kotelo on tukeva, 18 mm MDF-levyä.

Behringer model LPR1300. Täysi mysteeri.

Vahvistimen komponentteja en lähtenyt sen tarkemmin tutkimaan. Voisi olla fiksua hieman mittailla ja katsoa mitä komponentteja tuossa on käytetty, josko saisi hieman tarkemman ajatuksen laitteen sielunelämästä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kolme trimmipotikkaa tuossa mallimerkinnän alapuolella. Piirilevyllä näkyy myös jotakin valkoista pölyä noiden sokeripalan näköisten komponenttien alla. Olisikohan tämä yksilö lämmennyt joskus hieman liikaa? Kondensaattorit olivat vielä muodossaan, eivätkä pullistelleet. Kaiutinelementin pikaliitin näkyy kahden ison kondensaattorin puolivälissä.

Toroidi. Näyttää hifiltä, mutta onko se oikeasti sitä?