13.1.2013

Värilliset kaiutinkaapelit

Olohuoneessamme on ollut jo jonkin aikaa kytkemätön kaiutinpari, sillä tekemäni takakaiuttimet ovat olleet pelkkänä koristeena lähinnä esteettisistä syistä: mitkään aiemmin esittämäni kaapelointiratkaisut eivät ole miellyttäneet rakkaan vaimoni erehtymättömän tyylitietoista silmää ja hyvä niin, sillä nyt ongelmaan löytyi myös omasta mielestäni se paras ja mukavan talvinen ratkaisu. Kaapelit saivat ylleen kirkuvan joulunpunaiset villasukat.

Tarvikkeet

Tekemiini kahteen viisimetriseen kaapeliin tarvitsin:
  • 5m Cat-5 -kaapelia, ylimääräinen verkkopiuha toimi luovuttajana
  • 5m 2x0,75mm2 kaiutinkaapelia / sähköjohtoa
  • 10m punaista Lilli -ontelokudetta, (hinta 13-17 e / kg / n. 220 m)
  • 10 cm kutistesukkaa (halk. n. 8mm)
sekä sekalaisina asennustarvikkeina:
  • pieni kupukantainen ruuvi ja listanaula
  • ilmastointiteippiä
  • n. 11m narua
  • pari tuntia aikaa
  • hyvät hermot ja kestävät kädet

Omiin tarvikehankintoihini liittyi aavistuksen surrealistinen hetki paikallisessa lankakaupassa. Harraste- ja hardcorevirkkaajien seurassa tunsin itseni melko ulkopuoliseksi, mutta toisaalta nyt uskon tietäväni hieman paremmin, miltä nörtin vaimosta toisinaan tuntuu. En hävennyt tunnustaa tietämättömyyttäni ja vastapalveluksena liikkeen henkilökunta auttoi omituisten tarpeidensa ja vaatimustensa kanssa asioinutta uutta asiakastaan oikein hyvin. Kiitos hyvästä palvelusta!

Käytin kahta erilaista kaapelia pääosin kokeillakseni mitä ontelokudoksen sisälle on mahdollista laittaa. Työkaluja en halunnut tätä projektia varten ostaa, joten asennustarvikkeet olivat kaappiemme kätköistä haalittuja ja improvisoituja aarteita. Pujottamiseen käyttämäni narun sijasta olisi esimerkiksi paljon järkevämpää käyttää vaijeria, mutta sellaista minulla ei tähän hätään ollut.

Sukkahousut jalkaan, uusi päivä alkaa

Ontelokudetta.
Ontelokude on onttoa ja hieman kengännauhoja muistuttavaa lankaa. Kysyin liikkeestä mahdollisimman tiivistä kudosta, jotta sisään pujotettava kaapeli näkyisi mahdollisimman vähän ja oikeaa tuotetta he minulle myivät. Haittapuolena tiukassa puuvillakudoksessa on se, että se ei jousta juuri yhtään. Paksuin kaapeli, minkä onnistuin saamaan ontelokuteen sisälle oli 2x0,75mm2 vahvuinen kumikaapeli, eli se sama, jota löytyy useimpien pöytä- tai jalkalamppujen kytkentäjohdoista.

Työväline hyllyllä, kaapeli odottaa kutistesukkaa.

Tehdas.
Värikkäiden kaapeleiden valmistus on loppujen lopuksi todella yksinkertainen juttu. Ensin pujotetaan kaapeli ontelokuteen sisälle ja lopuksi siistitään päädyt kutistesukalla. Cat-5 -kaapelin sain menemään kuteen sisälle kohtuullisen pienellä vaivalla kiertämällä pienen kupukantaisen ruuvin kaapelin päätyyn. Tällöin kaapelin johtimet eivät päässeet tarttumaan ontelokuteen sisäpintoihin kiinni. Sama ruuvi myös jäykisti kaapelin päätä, jolloin se oli helpompi pujottaa kuteen lävitse.

Kumikaapeli olikin jo toista maata ja sen pujottelu vaati sekä kovia otteita että pieniä uhrauksia. Alkuperäinen ajatukseni oli pujottaa naru koko ontelokuteen läpi, teipata kaapeli kiinni naruun ja vetää kaapeli helposti koko kuteen läpi. Ajatus toimi hyvin ensimmäisen n. 20 cm matkalla, minkä jälkeen kitkaa riitti. Tarvittavan voiman sain aikaan ripustamalla narun kattoon ja vetämällä ontelokudetta vähän kerrallaan alaspäin. Tässä puuhassa käsistä irtosi sitten nahka.



Voimaa.
Kyseisen operaation jälkeen uskon vakaasti, että maailmasta ei löydy yhtään sellaista henkilöä, jolle en pystyisi pukemaan sukkahousuja. Opetukseksi tästä puuhastelusta jäi se, että pujotettavan kaapelin tarkemmalla valinnalla voisi tehdä oman työnsä helpommaksi. Juuri ja juuri ontelokuteen sisälle mahtuvan kumikaapelin pinta oli aavistuksen nihkeä, joten sen ja puuvillan välinen kitka muodostui melko suureksi. Jälkikäteen tilannetta analysoimalla totesin lisäksi, että hieman huonosti suoritettu narun teippaaminen kiinni kaapeliin toi oman lisänsä kitkaan. Tahmea teippi, kumimainen pinta ja puuvilla eivät ole hyvä yhdistelmä.

Lopputulos

Jos jotakin ei voi piilottaa, niin silloin sen voi korostaa.
Lopullisessa asennuksessa näkyviin jäi vain yksi punainen johto sohvan ja hyllyn välille. Joku tuttu hifisti varmaankin repii kultakorvansa, kun joskus kerron että kyseinen kaapeli sisältää yksittäisen suojaamattoman Cat-5 -kaapelin. Kaapelin poikkipinta-alan riittävyyden varmistamiseksi yhtä plus- tai miinussignaalia sentään kuljettaa kaksi yhteenniputettua säiettä. Minua suojaamattomuus ei haittaa, sillä en varmastikaan kuule äänessä mitään eroa suojattuun kaapelointiin verrattuna. Käsitykseni mukaan kaapeloinnissa on tärkeintä enimmäkseen se, että kaapeli yltää vahvistimesta kaiuttimelle saakka yhtenäisenä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vielä toinen vanhoista purkkikaiuttimista, jotka siirtyvät nyt historian hämärään.

Valmis kaapeli kahdelle takakaiuttimelle.

Projektin lopputuloksen huomaa lähes heti huoneeseen astuessaan ja punaisen ja valkoisen yhdistelmä toimii kuin piparminttukaramelli. Mukavana bonuksena kaiuttimista kuuluu nyt myös ääntä. Halutut tavoitteet tuli siis saavutettua. Ontelokude-kutistesukka -kaapelit kuuluvat tästä lähtien ehdottomasti temppuvarastooni, kun on kyse näkyviin jäävistä kaapeloinneista.

Värikartta. Osa sesonkivärejä, tottakai.
Ontelokudetta on saatavissa eri väreissä ja paria eri paksuutta, joten pelkkään punaiseen ei tarvitse tyytyä. Kuulokejohdot tai graafisen tyylikkäät valkomustat rca-kaapelit voisivat olla seuraava käyttökohde. Täytyy vain odottaa, että tarvetta sellaisille ilmenee. Jos joskus haluaisin säästää pieniä kätösiäni, tekstiilipintaista sähköjohtoa löytyy myös valmiina.

Miinuspuolena valmiskaapeleissa on se, että värivalikoima on suppeampi, monisäikeistä kaapelia ei ole vielä tullut vastaan ja metrihinta huimaa päätä (hinnat alkaen n. 4e per metri). Liittimet, mikäli sellaisia tarvitsee, täytyy myös edelleen tehdä itse.

Linkit

Ylläolevista osoitteista voi tutustua joihinkin löytämieni jälleenmyyjien valikoimiin. Allaolevat linkit sisältävät enemmän valinnanvaraa, mutta ostamista varten täytyisi olla joko yritys tai sitten tilata ulkomailta saakka.

Päivitys 26.6.2013

Mmmm... Colors....
Kävin tänään Raision Bauhausissa ostoksilla ja siellä zoomaillessani silmiini osui sattumalta kokonainen hyllymetri kangaspäällysteisiä sähköjohtoja. Johdot olivat kaksijohtimisia, eli vaikkapa kaiutinkaapeliksi sopivia. Huom! Lampun ripustamiseen tällainen kangasjohto on myös se hengenturvallinen ja siten ainoa oikea valinta.

Lähempi hypistely osoitti saman asian, mitä Block-valaisimen punainen johto jo aiemmin: tehdastekoinen kaapeli on läheltä katsottuna huiman paljon ontelokude+Cat5 -kaapelia siistimpää ja sileämpää, mutta kolikon kääntöpuolella ovat toisaalta metrihinta ja johtimien määrä. Uutinen on kuitenkin se, että toistaiseksi lähirautakauppani valikoimissa löytyy kangaskaapeleita. Metrihinta näytti olevan 4,95e ja hassua kyllä, mustaa kaapelia oli rullissa jäljellä olevista määristä päätellen mennyt kaikista eniten. Minä ostaisin kirkkaampaa!

Kaapelien päällä oleva nimi Halo-Tech Design paljastui tanskalaiseksi firmaksi, mutta kaapelit näyttäisivät tulevan COLORS by Copenhagenilta. Söpön värikkäitä (maadoittamattomia) jatkojohtoja näyttävät myös kauppaavan. Mahdollisia muita Suomessa sijaitsevia jälleenmyyjiä ei kummankaan sivun kautta ainakaan kirjoitushetkellä löytynyt, mutta yhteystiedot kyllä. Siitä vain sitten soittelemaan ja mailaamaan, mikäli kiinnostaa.

(P.S. Tämä lisäys ei muuten ole viimeaikaisesta keskustelusta huolimatta minkäänlainen maksettu tai tuotelahjoilla kuitattu tuotesijoittelu tai mainos, vaan pelkkää blogaajan uteliaisuutta mielenkiintoista tuotetta kohtaan.)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti