Emmaljunga Scooter

Emmaljunga Scooter

Kuluneen puolentoista kuukauden aikana on tullut tehtyä kaikenlaista. Yksi esimerkki tällaisesta kaikenlaisesta projektista oli parvekkeen siivous talven aikana kertyneistä romuista, joka puolestaan poiki lisäprojektin roskalavalta löytyneiden lastenrattaiden muodossa. Niin kummalliselta kuin se vaikuttaakin, niin kuvassa olevat Emmaljungan Scooter -rattaat oli dumpattu kylmästi roskiin.

Vauvanomistajien kulttimerkkiä edustavat rattaat eivät voi olla huono sijoitus edes ilmaiseksi saatuna tai hieman rikkinäisenä. Niinpä nostin vaunut kyytiin ja palasin kotiin tutustumaan aiheeseen. Emmaljungan tuotesivuilta selvisi vaunujen (uusi) malli ja jatkohaku internetin arkistoihin kertoi loputkin vaunun speksit. Enää vaunut tarvitsi vain saada ehjäksi.

Istuimen levyjen uusinta

Levy ja sen varaosa.

Ei kukaan heitä ehjää tavaraa pois (eihän?), joten vaunut eivät olleet löytöhetkellä aivan elämänsä kunnossa. Pienillä pelti- ja puuseppätempuilla sain ne kuitenkin takaisin uuteen iskuun, vaimokullan tehdessä taikojaan pesukoneen kanssa vaunun pehmuste- ja kangasosille.

Ensimmäinen toimenpide vaunujen kotiinkannon jälkeen oli purkaa koko kärry puhdistusta varten niin pitkälle kuin se ylipäätään oli suunniteltu purettavaksi. Vaunua pilkkoessa paljastui, että vaunuja on joko säilytetty sateessa tai sitten ne ovat olleet pahasti pidätysvaivaisen pikkulapsen käytössä. Yhtä kaikki, selkänojan ja istuimen runkona toimivat kapalevyt olivat kastuessaan päässeet todella ruotoiseen ja turvonneeseen kuntoon.

Uudet tukilevyt leikattuina.

Kolmen euron sijoitus Sarokkaalle, 3mm paksu sopivan kokoinen jämävaneripala kyytiin ja kotiin parvekkeelle mekkaloimaan. Tällä reseptillä, kaikessa lyhykäisyydessään, sain vaunujen ensimmäisen ongelman korjattua. Mikäli joskus ikinä perustan nikkarointiaiheisen tv-ohjelman tai blogin, sen nimeksi tulee "PowerTools & Balcony". Sori vaan naapurit.

Ennen.

Jälkeen.

Levyjen leikkaamisen ja reunojen hionnan (120 paperi) jälkeen irrotin ja puhdistin levyjä yhdistäneen kumilärpäkkeen. En pikaetsinnällä löytänyt niittipyssyä kaapista, joten suoristin irrottaessa taipuneet vanhat niitit ja naputtelin ne varovasti vasaralla kiinni uuteen levyyn. Varovasti siksi, että se vaunuihin tuleva lapsi nukkui tässä vaiheessa vielä päiväuniaan (ei herännyt).

Teknik, sanoi Mikko kun saranan näki

Vika ja korjaus samassa kuvassa.

Vaunujen runko taittuu kätevien pikalukkojen avulla pieneen kasaan. Pahin tekninen vika roskalava-Emmaljungissa oli pikalukkojen alapuolella olevien saranoiden molemminpuolinen pettäminen. Kuvassa näkyy, kuinka ruuvin paikalla aiemmin ollut niitti oli tullut läpi saranan muovirungosta. Ennen korjausta vaunun runko oli käytännössä käyttökelvoton. Virallisen varaosan hintaa en uskaltanut arvata tai kysyä, vaan tein sellaisen itse.

Peltiseppo yön hämärinä tunteina.

Saranan rakenne on sellainen, että mainittu vika on helppo korjata ulkopuolisella tukipannalla. Pikamittauksen perusteella 12cm x 1,2cm kokoinen metallisuikale osoittautui melko hyväksi ratkaisuksi. Hetki vääntelyä ja sovittelua, pari reikää molempiin päihin pantaa ja pultti väliin teki vaunuista kuin uudet. Tai oikeastaan paremmat, sillä verrokkina käyttämäni toiset Emmaljungan vaunut ovat tätä kärryä paljon löysemmän tuntuiset.

Vanha runko, uudet tuet.

Mikäli korjauksesta ei tiedä, sitä ei välttämättä edes huomaa. Tämä oli sen verran hyvä kikka, että pohdin vakavasti niiden toisien ja ehjien vaunujemme tukevoittamista samalla tavoin. Rungon kromauksen päälle muodostuneelle pintaruosteelle näytin vielä hienojakoista hiomapaperia ja paikkamaalasin pahimpaan kuntoon päässeet mustat osat pienoismallimaalilla.

Tadaaa!

Emmaljunga Scooter edestä.

Emmaljunga Scooter sivulta.

Emmaljunga Scooter takaa.

Istuimen päälle tulevan kuomun "pykälletty" sarana oli päässyt myös löystymään. Lopputuloksena kuomu ei pysynyt halutussa asennossa, vaan putosi jokaisessa kuopassa ala-asentoonsa. Kiristys hoitui helposti, sillä nivelessä on pienellä ruuvimeisselillä irtoavien muovisuojien alla Ikea-kokoinen kuusiokoloruuvi ja sen vastakappaleena 8mm mutteri. Epäilys ruotsalaisvalmistajien salaliitosta heräsi heti, toimitus tutkii asiaa.

Lopputuloksena ei ole uudenveroisia kärryjä, mutta melkoisen hyväkuntoinen lapsenkuljetusväline nyt kuitenkin. Mikäli olisi ollut kiire ja kuivausrumpu, vaunujen kunnostuksen olisi tehnyt helposti muutamassa tunnissa. Nyt hommaan kului saman verran aikaa parin viikon varrelle ripoteltuna.