Hello World

Vielä on yötä edessä.

Ei näitä osaa odottaa, vaikka kolme kvartaalia vatsan kasvua vierestä katselinkin. Aina on samalla tavalla hassu olo yksin sairaalan synnytysosastolla istuessa, sen varsinaisen arjen sankarin kipuillessa suihkussa lievittämässä oloaan. Koeta siinä sitten itse käsitellä ja käsittää, että mitä tässä oikein taas tapahtuu. Yölliset äkkilähtemiset eivät varmaankaan auta asiassa, mutta toisaalta, tällaisen ihmeen ympärille ei tahdo ajatuksiaan noin muutenkaan saada taipumaan. Ei ennen kuin uusi elämä tuhisee tyytyväistä oloaan paidan alla maailmaa piilossa. Sinnekin on tietysti välillä pakko kurkistaa, että voiko tämä olla ihan oikeasti tottakaan.

base64_decode(NC41LjIwMTMga2xvIDY6NDAsIFR5dHTDtiwgNDIxMGcgamEgNTNjbSE=)

On se.

Samalla viivalla

Vieras vieraalta maalta.

Tulimme tänään ystäväperheemme lapsen synttäreiltä kotiin ja parkkipaikallamme oli auto. Kuvassakin näkyvä, parhaat kilometrinsa nähnyt farkkumallinen Ford Mondeo, jonka apukuskin ikkunan virkaa toimitti karmeihin teipattu jätesäkki. Autossa oli alla sekarengastus (kesä + talvirenkaita) ja takakontti sekä takapenkit täynnä jätesäkkejä, jotka puolestaan olivat täynnä... öö, jotakin. Ajatella! Jonkun muun auto, meidän maksetulla paikalla ja vielä Bulgarian kilvissä!

Synttärit x2

Tämä ei ole Pringles -kakku.

Viikonloppu tuli ja meni, samoin minun osaltani reippaasti myöhässä pidetyt yhteis-synttärijuhlat. Tämänikäinen ei paljon lahjoja kaipaa, joten pyysin vieraitani douppaamaan naamakarvojaan mahdollisimman isolla kädellä. Miehet, naiset ja lapset - kaikki olivat samalla tavalla karvaisia ja juku, että sai nauraa! Edustettuina olivat kaikki kasvokarvoituksen tyylit Ned Flandersista Narnian kaviojalkaisen kaverin kautta Baseballs-yhtyeeseen. Överiksi meni, mutta hauskaa oli.