|
Ennen ja jälkeen. Ta-da! |
Uudessa kodissamme on käytetty paljon
Tapettitehdas Pihlgren & Ritolan paperitapetteja ja tapetointi on talon tyyliin sopien tehty puukuitulevyn päälle (hirsiseiniä on muutoin niin tavattoman vaikea tapetoida).
|
Tässä oli taulu. Arvatkaa miksi? |
Paperitapetti + puukuitulevy ei kuitenkaan varsinaisesti ole mikään erityisen kova tai kestävä pinta. Jos otetaan huomioon se seikka, että eteisessämme sijaitseva porraskäytävä on melko kapea, on erilaisten jälkien syntyminen valitettavasti lähes väistämätöntä. Pienempiä painaumia ja elämän jälkiä silmämme vielä kestää, mutta edellisen asukkaan muutossa tapettiin aikaansaamia avohaavoja ei sitten oikein millään.
|
Porraskäytävä muuton jäljiltä. |
Helpoin tapa tällaisten vikojen korjaamiseen on vaihtaa kokonainen vuota, mutta nyt tapeteista oli jäljellä enää mallipalat, eikä kokonaista vuotaa saman painoerän tapettia ollut enää saatavilla. Lauantaina vaimo lähti kylille, joten minä näin tilaisuuteni koittaneen. Nyt paikataan tapettia!
Sopiva pala ja kuvion kohdistus
|
Tästä lähtee. |
Parhaimmassa tapauksessa tapetin kuvio ja osumakohta ovat molemmat sellaisia, että paikkauksen reunat on helppo naamioida. Porraskäytävämme jälki on mielestäni vaikeusasteeltaan helpoimmin paikattavasta päästä, sillä vaurio sijoittuu selkeästi tapetin kuvion rajaamaan alueen sisälle.
|
Paikkatapetti valmiina sovitettavaksi. |
Sopivan kuvion löydyttyä pala leikataan irti luovuttajana toimivasta tapetista ja kuvio kohdistetaan sopivaan kohtaan seinälle. Mitä tarkemmin, sitä parempi. Kuvassa näkyvä pieni jalka laitetaan myös päiväunille ennen kuvion kohdistamista.
|
Paikkapala. |
Pala kannattaa kiinnittää alustaansa vaikka nuppineuloilla, mikäli taustaseinä sen vain sallii. Näin tapetti ei pääse käpristymään paikkapalaa leikattaessa. Leikkauksen aikana tapettia kannattaa vielä pitää toisella kädellä mahdollisimman tukevasti seinää vasten, jotta tapetti ei varmasti liikkuisi ja paikkauksesta tulisi mahdollisimman huomaamaton.
|
Et voilá! |
Pala tulee leikata irti siten, että taustalle jäävään, seinässä kiinni olevaan tapettiin tulee myös selkeä leikkausjälki. Näin korjattavana oleva vaurioitunut kohta tapetista on mahdollista irrottaa siististi täsmälleen paikkapalan kokoiselta alueelta.
Korjattavan kohdan irrotus
|
Tapettia kostuttamassa. |
Korjattava kohta täytyisi seuraavaksi saada jollakin tapaa sivistyneesti irti tasan saman kokoiselta alueelta kuin edellä leikattu korjaussarja. Vaikka tapetti on litteähkö esine, sillä on silti syvyys. Mikäli tapettikerroksia olisi useita, huomaamatonta lopputulosta varten tässä kohden täytyisi irroittaa vain päällimmäinen kerros.
|
Kostutus vauriokohdasta reunoille päin, valumat kiinni rätillä. |
Tässä kohden paljastuu paitsi tapettikerrosten määrä niin myös se, onko seinää pohjamaalattu ennen tapetointia.
|
Yksi kerros tapettia, pohjamaalattu! |
Jos vaimorakas olisi tullut tässä kohden ovesta sisään, niin voin vain kuvitella millaisen kommenttiraidan kanssa projekti olisi jatkunut. Vaikka tilanne paikoitellen näyttää alkuperäistä pahemmalta, niin uskoaan ei pidä menettää. Jatkoin tapetin varovaista kostuttamista ja repimistä aina leikkausrajaan saakka.
Parit välivalmistelut
|
Tasoitetta peliin. |
Kun tapetti oli tarkasti reunojaan myöten irti, paikkasin myös puukuitulevyyn tulleen reiän. Tasoitteen kuivumisajaksi mainittiin kaksi tuntia (+23c, ilmankosteus 50%), joten tällä välin oli hyvä sekoittaa liisteri valmiiksi tapetointia varten.
|
Kotikemisti sotkee. |
Liisteripurkin antama ohje olisi ollut noin kolmelle litralle liisteriä, joten pienensin annosta jonkin verran.
|
Tapetointipöytä. |
Aikani kuluksi nostin kaikki tapetointitarvikkeet valmiiksi esiin ja siirryin katsomaan lasten kanssa elokuvaa Helinä-keijusta.
Tunnin kuluttua ... tapetointi
|
Paperitapetti ja vähän leikkuulautaa liisteröitynä. |
Elokuva jatkui vielä, mutta tasoite oli parissa tunnissa ehtinyt kuivua tarpeeksi päällemaalausta varten. Järkeilin, että tuolloin se olisi myös päälletapetoitavissa. Avokätisen liisteröinnin jälkeen siirsin tapettipalan tasaiselle vettymään ja pesin leikkuulaudan, jotta sen käyttöä tapetointipöytänä ei huomattaisi.
|
Kohtalonhetki - sopiiko pala? |
Olen tehnyt vastaavan operaation pari kertaa aiemmin ja tämä kohta jännittää aina eniten. Tapettipalan sopivuus paikoilleen selviää noin kolme sekuntia siitä hetkestä, kun sen saa paikoilleen seinään, eikä mitään ole enää tehtävissä istuvuuden korjaamiseksi.
|
Ryppyjä rakkaudessa. |
Tässäkin meinasi käydä hassusti, sillä kaikesta pinnistyksestä ja tekemisen tarkkuudesta huolimatta, paikkapala oli aavistuksen liian suuri. Puoli milliä liian leveä ei vaikuta paljolta, mutta tässä yhteydessä puoli milliäkin näkyy. Tapetin paikkapalan vettyminen liisteristä saattaa vaikuttaa jonkin verran venymisenä, mutta toisaalta tarpeeksi vettyneelle palalle on tehtävissä pieniä pakottavia korjausliikkeitä.
|
Korjaustoimenpiteitä. |
Irti leikatun palan muoto vaikuttaa yllättävän paljon siihen, kuinka sen saa asetettua puskusaumaan alkuperäisen tapetin kanssa kaikilta reunoiltaan. Puskusaumauksen jälkeen kävi ilmi, että paikkapalani oli ilmeisesti liikahtanut sivusuunnassa sitä leikatessa, jolloin ylimääräisen tapetin aiheuttamat rypyt muodostuivat pystysuuntaan. Sopivasti vettynyttä tapettia pystyy onneksi hieman painamaan ja toisaalta tapetti myös kutistuu kuivuessaan (hieman).
Jos pala ei asetu, päällekkäin menevät osat tapettia kannattaa asetella kohteen valaistuksen mukaan siten, että varjot toimivat paikkaajan eduksi.
Lopputulos
|
Lopputulos lähikuvassa. |
Mikäli paikatun kohdan tietää, sen pystyy toki läheltä katsottuna seinästä löytämään. Tuntomerkkeinä meillä kylässä käyville mainitaan pienempi vaurio paikkakohdan vasemmassa alareunassa ja vauriokohtaa aiemmin peittäneen taulun kiinnitysnaulan reikä.
|
Lopputulos hieman kauempaa. |
Hieman kauempaa paikan löytäminen onkin jo aika tavalla vaikeampaa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti