17.8.2015

Peugeot P-mysteeri-M

Peugeot P-mysteeri-M
Viime kuun lopulla kävi vähän hassusti ja nielaisin kaikki jalot periaatteeni - ostin kulkuneuvon, jonka alkuperä on viinin ja patongin kotimaassa Ranskassa. Halpa hinta houkutti, yllätys kyllä.

Tori.fi

Ostohetkellä.
Heikolla hetkellä näitä takinkääntötemppuja sattuu. Tällä kertaa järjen valon sammuessa Tori.fi:stä nousi eteen kohtuullisesti elämää nähnyt ja ruostunut ranskalainen pyöränraato. Ensi hätään perustelin ostostani pyörässä kiinni olleilla täyspitkillä lokasuojilla ja tyylikkäällä tarakalla, joista 20 euron pyyntihinta kuulosti kohtuulliselta (tällaisen pyörän saattaisi tietty löytää vaikka Aurajoesta, mutta vältyinpä sukelluspuuhilta). Koska raadossa oli lisäksi kammet ja rattaat yhä kiinni, ajattelin voivani käyttää loppurunkoa sähkövaihtajaprojektini alustaksi.

Annettuani myyjälle oppirahat kouraan ja päästyäni kotiin, totesin että kävi kuin kissanpoikaselle: silmät aukenivat.

Silmä käteen, ja katsoo

Takalokasuoja.
Ensinnäkään, lokasuojat eivät olleet aivan moitteettomassa kunnossa. Jarrusillan takana ollut järkyttävä lommo jäi minulta jostakin syystä lounastunnin ostosretken aikana huomaamatta.

Dynamo, takalokasuoja ja tarra.
Sama surkeus toisesta kuvakulmasta. Tämän sain kuitenkin myöhemmin kohtuullisessa määrin oikaistua. Se, missä vaiheessa aloin nähdä Peugeotissa raadon sijasta aihion työmatkafillarini korvaajaksi, on vielä hämärän peitossa. Mielentilatutkimukset jatkuvat yhä.

Osia: Simplex Prestige

Simplex S001 T Prestige (velobase)
Simplex, tuo muovirunkoinen ranskanihme.
Simplex. Sama taustapuolelta.
Kitkavivut. Muovia. Vasen vipu kiinnittyy pantaan, ei runkoon.
Yksi ranskanpullan kanssa vastaantulleista kummallisuuksista olivat muovirunkoiset (Delriniä, mitämitä?!?) vaihtajat. Etuvaihtaja oli rungostaan halki (kuulemma tyyppivika) ja takavaihtaja melko letkeän oloinen (kuulemma tyyppiominaisuus). Kitkavivut ja takavaihtajan säästin, koska hyllystä ei löytynyt heti sopivia.

Rikkinäisen etuvaihtajan tilalle löysin fillaritorilta uudenkarhean Campagnolo Centaur -vaihtajan (20eur) ja kaapelistoppariksi sopi wanhan 3V-Torpedon ylijäämäosa. Vivut ja takavaihtajan vaihdan vaikka sitten, kun menevät poikki, tai jotakin.

Takavaihtaja on alunperin toiminut yhdessä 5-lehtisen takapakan kanssa, mutta tarkasti säätämällä sen siirtokyky riitti juuri ja juuri kahdeksanlehtiselle pakalle (11-30). Käytännön syistä säädin kuitenkin suurimman rattaan pois käytöstä rajoitinruuvin avulla - ketjun ollessa suurimmalla vaihteella takavaihtajan häkin ja pinnojen välille jäi hieman vajaa millin rako. Ei sillä, ettenkö luottaisi kolmekymmentä vuotta vanhan muovirunkoisen vaihtajan toleranssissa pysymiseen, vaan ihan muuten vaan.

Osia: Jarrut

CLB GL 55-75 (velobase)
Takajarrun mallimerkintä.
Jarrut eivät nekään herättäneet suuria tunteita. Pyörässä olleet Weinmannin turvakahvat vaihdoin työmatkapyörässäni aiemmin kiinni olleisiin Shimanon 600-sarjalaisiin, mutta ranskalaisen CLB-tehtaan Peugeot-tarroitetut jarrulänget saivat jäädä. Moderneihin mini-V -jarruihin verrattuna näiden jarrujen tehot ovat suunnilleen samalla tasolla, mutta kahvoista joutuu puristamaan aika tavalla kovempaa. Tottumiskysymys ja tälläkin pärjää hetken. Liikenteessä tulee aina ennakoida, eikös juu.

Osia: Kammet ja rattaat

Kiilapulttikammet tuntematonta merkkiä (ehkä Nervar?).
Maantietupla. Rattaiden valmistaja aivan outo.
Ei-vetopuolen kampi. L niin kuin vasen.
Kiilapulttikammet minulla on ollut pyörässäni edellisen kerran noin neljännesvuosisata sitten. Kammissa kiinni olleet teräsrattaat olivat kooltaan hyvät, mutta rungon raakakäsittelyssä isompi ratas oli päässyt hieman taipumaan. Ison jakoavaimen ja teräsviivottimen kanssa sain sen kuitenkin oikaistua alle millin toleranssin sisään.

Kiilapultti.
Ei-vetopuolen kampi oli periaatteessa kiinni, mutta kiilapultti melko huonossa hapessa ja sitä varmistava mutteri hukassa. Paikallisesta pyöräkaupasta löytyi uusi identtinen kiilapulttipari (ilman muttereita), mutta kierre osoittautui alkuperäiseen sysiranskalaiseen tapaan M7-kierteiseksi. Tämä oli ikävää, sillä esim. IKH:lla tai Würthillä ei ollut M7-kierteisiä muttereita tuoteluettelon maininnasta huolimatta kuulemma tarjolla. Jatkoetsinnöissä paljastui, että joidenkin Derbi-mopojen sylinterin pinnapultit ovat M7-kierteellä. Muttereita olisi saanut siis ainakin mopokaupasta, mutta hinta yskitti. Kysykää vaikka itse.

Soittokierrosta myöhemmin toisesta paikallisesta pyöräliikkeestä löytyi uudet kiilat hieman yleisempien M6-muttereiden kanssa. Löysin hyvät ohjeet (pdf) kiilapulttien kanssa toimimiseen, mutta teoria ja käytäntö ovat eri asia. Viilasin innoissani toisen kiilapultin pilalle, joten nyt pyörän kammissa on eri kokoiset mutterit. Il est tellement français! 

Mikäli kammet ovat Nervar-merkkiset, niihin sopivien polkimien kierre on 14x1.25mm. Tämäkin on perin ranskalainen tapa kertoa muulle maailmalle kuinka standardeja tehdään. Vasempaan kampeen muun maailman mallinen 9/16"x20tpi -kierteinen poljin kiinnittyi kuten tavallista, mutta oikean kammen kanssa "oikeanlainen" kierre tuntui loppuvan puolessa välissä. Aukaisin kierteet loppuun saakka huonolla polkimella/isolla jatkovarrella ja kiinnitin oikean polkimen oikaistuihin kierteisiin. Poljin on tarkkailussa, kammet (ja keskiö) vaihtolistalla.

Runko

Jotta totuus ei unohtuisi. Pelottelutarra.
Special tube, only for you my friend. Toisin sanoen - perustavaraa, mutta markkinoituna.
Grr, sanoo keulamerkin leijona.
Mallitarra ja turvamerkintä. Vähän likaakin ehkä.
Sarjanumero?
Rungon ja alkuperäisen pyörän tunnistaminen oli sangen vaikeaa, sillä joku pyörän aiemmista omistajista oli kaiverruttanut Suomessa takavuosina yleisesti turvamerkintänä käytetyn henkilötunnuksensa suoraan pyörän mallitarran päälle. Vieressä olisi toki ollut tilaa, mutta mitäpä pienistä...

Tarroituksien ja mallimerkintöjen jämien perusteella pyörän runkokoko on 57 ja malli P-jotakin-M. Selasin jonkin verran vanhoja Peugeotin kuvastoja, mutta yrityksestä huolimatta en onnistunut tällaista pyörää niistä löytämään. Teräspeltiset takadropit ja kromin puute viittaavat perusmallin pyörään, sarjanumero ja rungon tarramalli 80-luvun alkuun. Eniten tässä ajoituksessa tosin hämää se, ettei runko ole muhvirunko. Mene ja tiedä, olkoonpa sitten vaikka P-mysteeri-M.

Käyttöpyöräksi?

Kolme ranskalaista tuotetta.
Kun runko oli vapautettu osistaan, huomasin jo poistavani ruostetta ja paikkamaalaavani sitä. Ilmeisesti projekti vain vei mennessään. Ranska-kierteinen keskiölaakeri oli surkeassa kunnossa ja vaihdoin pidikkeessä olleet kuulat irtokuuliin. Keskiöakselin vaihdolla pyörän saisi vielä myös päivitettyä nelikanttikampien ihmeelliseen maailmaan.

Laakeriremontti.
Kiillotusta, suoristusta, laakeriremonttia, viilausta, osien asennusta, vaijerivetoja ja sen sellaista myöhemmin minulla oli kasassa pyörä. Kiekot, takapakan, polkimet ja satulan lainasin Commuterista, etuvaihtajan hankin fillaritorilta ja loput osat löysin autotallin kätköistä.

Valmista

Peugeot.
Osalista (päivitetty 1/2016):
  • Runkosetti: 80-luvun alun Peugeot P-mystery-M, koko 57cm
  • Kammet ja keskiö: alkuperäiset kiilapulttikammet, 50-40 teräsrattaat, alkuperäinen ranska-kierteinen keskiö
  • Etuvaihtaja: Campagnolo Centaur + Torpedo kaapelistoppari
  • Takavaihtaja: 
    • Simplex S001 T Prestige (2nd gen, velobase) 
    • SRAM X9 - medium cage, white (without clutch) (Sram tuotesivu)
  • Takapakka: Shimano HG-51 8spd 11-30
  • Ketjut: Shimano HG-40, 112 lenkkiä
  • Vaihdevivut: Simplex Prestige kitka
  • Polkimet: Wellgo & Bilteman muovihäkit
  • Kiekot: 
    • Kesä: Shimano R501, 100/130mm navat
    • Talvi: noname käppä vannevaloilla
  • Renkaat: 
    • Kesä: Schwalbe Delta Cruiser 28-622
    • Talvi: etu - Suomityres W240 A32/35-622, taka - Suomityres W106 A37-622
  • Ohjaus: 
    • AVA 90mm (ei-kuolemanstemmi) (meni rikki)
    • ITM 100mm Bianchi engraved stemmi
    • alkuperäinen matala teräsdroppi, Biltema vaahto-korkkiteippi
  • Jarrut: 
    • Shimano 600 kahvat, tee-se-itse nahkahuput
    • CLB GL 55-75 jarrulänget (velobase) 
    • Tektro R559 long reach jarrulänget, hopea + mutteriversio
  • Vaijerit: Jagwire kaapelikuoret, Bilteman mustat vaijerit
  • Istuinosasto: merkitön nahkasatula, alkuperäinen 23.4mm (-ish) satulatolppa
  • Alkuperäiset lokasuojat ja takatarakka
  • Bilteman pantakiinnitteinen pulloteline (ei kuvassa)

Yhteensä hintaa koko projektille tuli alun perin huimat 58,9 euroa (ei sis. jo hankittuja osia). Joitakin pikkujuttuja pyörässä vielä on säädettävä ja ajan kanssa päivitettävä, mutta kaiken kaikkiaan olen pyörään tyytyväinen. Punnituksessa voisi myös käydä, tavoitepaino ajokunnossa alle 15kg...

Testilenkki

Peugeot maalissa, ehjänä.
Tämä oli jännä pyöräretki. Olin ilmoittautunut tämänvuotiseen Myllyn Pyöräilyyn ja koska minulla ei ollut muita ajokuntoisia pyöriä lähtöpäivänä, niin...

136km, 4 tuntia ja 57 minuuttia. Keskinopeus taukoineen 27,3km/h, hiilikuitu-ukkojen kanssa samassa porukassa. Tehtiin sopimus, että pääsevät tarakalle, jos eivät jaksa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti