Hello 2022

Lenkillä.

2022, uusi alku ja vanhat kujeet. 

Puuhastelin satulalaukulle jatko-osan, jota voi myös kuljettaa itsenäisesti ohjaustankoon kiinnitettynä.

Kaavat

Aloitin projektin katseltuani ensin aikani ideoita netistä sekä olemassa olevien että mahdollisen tulevien tarpeideni tueksi. Youtube-tutoriaaleilla ja ajatusten pyörittelyllä pääsee nykymaailmassa melko pitkälle, mutta jossakin kohtaa kumin täytyy koskettaa asfalttia ja asioita täytyy alkaa miettimään tai kokeilemaan itse.

”Kaavat”.

Kovin kummoista suunnitelmaa minulla ei laukusta lopulta oikeastaan ollut. Kaavaa tehdessäni koetin lähinnä saada mahdollisimman monta saman mittaista sivua eri paloihin, jotta kankaan leikkelyssä ei kuluisi liiaksi aikaa. 

Ainoa itselleni asettama design-rajoite summittaisten ulkomittojen lisäksi oli saada vetoketjun päät laskeutumaan noin kolme senttiä laukun kylkien puolelle. Tämä lähinnä siksi, että tällainen kylkeä suurempi suuaukko saattaa helpottaa isoimpien laukkuun vielä mahtuvien yksittäiskappaleiden käsittelyä laukkuun sisälle ja sieltä pois.

Materiaalit

Grönlanninvaha.

Vahan sulattelua hiustenkuivaajalla.

Laukku on tehty Eurokankaasta löytyneestä Dover-kankaasta (harmaa ja tummanharmaa), jonka kyllästin Fjällrävenin Greenland wax -vahalla. Dover on puolipanama-kudottu (=2x langat kuteen tai loimen suunnassa), 252g/m2 painoinen 100% puuvillakangas.

Kankaaseen on kiinnitetty 35mm PU-nauhaa, Bilteman (XXL-kokoisesta) huomioliivistä purettua heijastinnauhaa sekä noin metrin pätkä 2mm kuminyöriä solkineen. Vetoketju on 35cm pitkä pätkä metritavarana myytävää 8mm hammasketjua.

Työvaiheet

Valmiina seuraavaan vaiheeseen.

Aloitin kiinnittämällä harmaat ja tummanharmat kankaat toisiinsa ja jatkoin ompelemalla PU-nauhat, heijastimet ja vetoketjun puoliskot yhdeksi kokonaisuudeksi. Vetoketjun toisen puolen kiinnitin yhdessä vetoketjun suojaläpän kanssa ennen kuin siirryin ompelemaan laukun sivukankaita kiinni toisiinsa (ylä+alaosa).

Päätyjä vailla.

Harmaa ja tummanharmaa osuus on ommeltu kiinni toisiinsa katesaumalla, jolloin vältyin saumavaran huolittelulta. Isojen palojen kiinnittämisen jälkeen ompelin päätypalat lyhyeltä sivultaan laukun pohjaan ja pujotin vetoketjun vetimen paikoilleen. Avoketjun kanssa on kätevää, kun vetimen voi pujottaa paikoilleen vasta juuri ennen vetoketjujen päätyjen ompelua, tämä helpottaa laukun käsittelyä huomattavasti.

Koska vetoketju ei taitu kaksin kerroin sauman kohdalla niin kuin puuvillakangas, jouduin vielä ennen päätypalojen ompelua leikkaamaan vetoketjun molemmista päistä viisi hammasparia pois. Tämän jälkeen yhdistin päädyt yhtenäiseksi palaksi, niin ikään katesaumalla.

Päätykankaiden yhdistämisen jälkeen käänsin laukun sisäpuoli ulospäin ja ompelin pitkät päätysivut kiinni toisiinsa suoralla ompeleella. Käytössäni ei ole saumuria, joten viimeisenä vaiheena viimeistelin sisäpuolen reunat vielä kanttinauhalla, ettei canvas ala purkaantumaan reunoistaan kohti ompelusaumaa.

Kun kanttinauha oli valmis, käänsin laukun oikeinpäin ja pujottelin kuminauhan paikoilleen.

Lopputulos

Edestä.

Takaa.

Takaa tankokiinnikkeiden kanssa.

Piggyback satulalaukun kanssa.

Reppuselässä, toinen kuvakulma.

Laukun lopulliset mitat ovat L23 x K18 x S6cm. Parempikin tällaisia on varmasti olemassa, esim. täysin vedenkestävinä tai sisätaskuilla, kantonauhoilla yms pilleillä ja viheltimillä varustettuina, mutta itse tehty on aina itse tehty.

Testilenkki, kaffepaussi.

Tällöin laukkuun mahtuu se oleellinen.