Yksityisyys, tietosuoja ja vainoharhaisuus?

Technology, Education, Design, eli TED on maailmanlaajuinen ja laaja-alainen foorumi puheita ja esityksiä, joista osa on hyvinkin mielenkiintoisia. Tänään vastaani tuli yksi ajatuksia herättänyt tietosuojasta ja yksityisyydestä kertova puheenvuoro, jossa saksalaismies tiedusteli puhelinyhtiöltään kaikkia hänestä kerättyjä tietoja.



Saman EU-direktiivin 2006/24/EC pohjalta Suomeenkin muodostunut säännöstö velvoittaa operaattorit tunnistetietojen keräämiseen ja tallentamiseen. Kävin katsomassa oman puhelinoperaattorini rekisteriselosteen, jossa on lueteltuna henkilötietolain (523/1999) 10§:n mukaiset kerätyt tiedot ja tapa tarkistaa omat tietonsa. Silmiinpistävää tässä rekisteriselosteessa oli se, että operaattorin mielestä tietoliikenneverkkoon tallentuvat tiedot palvelun käytöstä (mm. paikkatiedot) ovat tunnistamistietoja, joihin sovelletaan henkilötietolain sijasta sähköisen viestinnän tietosuojalakia. Kysymysmerkit nousivat korkealle viimeistään seuraavan väitteen kohdalla:

"Asiakkaalla ei ole tunnistamistietojen osalta henkilötietolain mukaista tarkistusoikeutta."

Eesti vs. Suomi

Linna = kaupunki ja hall = harmaa. Nykyinen Linnahall, entinen V.I.Lenin Palace of Culture and Sports.

Silloin tällöin on virkistävää laajentaa omia näkemyksiään astumalla sivuun tavallisista ajatuspoluistaan ja katsella ympäristöään ikään kuin ulkopuolelta käsin. Tallinnassa sijaitseva Linnahall on yksi esimerkki jopa perin surrealistisesta kokemuksesta tavallisen arjen keskellä: ensin kävelet tavallisessa kaupungissa ja yhtäkkiä eteen heitetään tuollainen valtava neuvostoaikainen harmaa ja rapistuva betonimonumentti ilman mitään viitekehystä. Siinä ikään kuin hämmästyy ja jää pohtimaan, mikä tämä on ja mitä täällä on tapahtunut.

Tallinnassa olleen koulutuksen aikana tuli mieleeni ajatus, että Viron kieli kuulostaa paikoitellen todella vanhalta Suomen kieleltä. Nyt jälleen pari viikkoa Suomen kieltä kuunnelleena olen jäänyt pohtimaan yhtäläisyyksiä Viron ja Suomen kielien välillä ja mitä kieliemme välillä on oikein tapahtunut. Osa molempien kielien sanastosta on toki lainasanoja muista kielistä (saksa, ruotsi, venäjä), mutta hämmästyttävän usein suomalaisten ja virolaisten sanojen välille löytyy jokin yhteinen "kantasana". Itse lähestyin urautuneiden ajatusmallieni rikkomista maistelemalla sanoja foneettisesti (=ääneen lausumalla), mikä poistaa toisinaan harhaan johtavan kirjoitusasun. Muutamia ahaa-elämyksiä syntyi ja pääasiassa siksi tämä postaus tuli ylipäätään kirjoitettua.

Tallinnan katuja tallatessa mainoskyltit ja ravintoloiden ruokalistat tarjosivat toki joitakin sanoja pohdittaviksi, mutta varsinainen löytöretki sanastoon avautui Isosta Kirjasta. Erityisen mielenkiintoisen lähtökohdan tällaiselle suomen ja viron kielten välisten erojen ja yhtäläisyyksien löytämiselle tekee se, että Raamattua on käännetty Viron kielelle jo kohta 300 vuotta siinä missä ensimmäiset suomenkieliset Raamatut tuotettiin noin sata vuotta aikaisemmin (Mikael Agricola). Päivitettyjen käännösten myötä vertailukelpoisia sanoja ja sanastoa sekä tapoja ilmaista eri asiat on käytettävissä eri aikakausilta, jolloin eksegetiikka ja hermeneutiikka helpottuvat. Woot? Lyhyesti suomennettuna: Eksegeettinen kysymys kuuluu: "Mitä teksti tarkoitti omassa historiallisessa tilanteessa ja mitä kirjoittajat sillä alun perin tarkoittivat?" Hermeneuttinen kysymys kuuluu: "Mitä sama teksti merkitsee nykypäivän ihmiselle?" [Wikipedia.fi, Eksegetiikka, lainattu 5.7.2012]

Tallinna teletorni ja hieman judoa

Koulutus jatkuu ja Tallinna tulee tutummaksi kun kävelee kaikkialle. Alkuviikosta fläppitaululle piirtyi kouluttajan toimesta lyhyt kuvaus StreamServen tyypillisestä asennusympäristöstä sekä sen komponenteista. Täydensin kuvaa vielä omilla muistiinpanoilla, jotta asiat muistuvat sitten joskus tarvittaessa mieleen.

Hello Tallinn

Blogisti itse. Kattokorkeus on matalampi kuin omassa autossa.

Hei, kuvassa olen minä! Uuteen blogiin on mukava hakea vauhtia ihan ulkomailta saakka, tervetuloa kyytiin. Olen ensimmäistä kertaa Tallinnassa ja päivisin aiheena on ollut työnantajan tarjoama OpenText StreamServe -koulutus. Tallinnaan saapuminen oli kokemus sinänsä, sillä lentokone ei ollut paljoakaan pikkubussia suurempi.

Tallink City Hotel, 8.krs maisemia

Tallinna on kontrastien kaupunki. Lahoavia puuhökkeleitä ja lasikuorrutteisia terästaloja sulassa sovussa vierekkäin on jännittävä näky. Kaupunki tuli tänään tutuksi, mutta hieman odotetusta poikkeavalla tavalla, kun aikomuksenani oli mennä paikallisen judoseuran harjoituksiin.